Tuottavuuden parantaminen on meille välttämättömyys paitsi yritysten tasolla myös kansakuntana. Paljon on puhuttu innovoinnista ja siitä, miten asiat pitäisi tehdä kokonaan uudella tavalla. Käytännön sovellutusten toteuttamisen välineenä ict:n hyödyntäminen on keskeisin keino tuottavuuden parantamiseksi.
Tällöin puhutaan usein prosessien automatisoinnista ja suoraviivaistamisesta, arvoa tuottamattomien vaiheiden poistamisesta sekä prosesseissa käytetyn tiedon digitalisoinnista koneen ymmärtämään muotoon. Kuulostaa melkein automaattiselta tietojenkäsittelyltä, atk:lta.
Atk:n siemen kylvettiin vuonna 1936, kun Alan Turing kehitti Turingin koneena tunnetun teoreettisen mallin sille, miten tietokone toimii.
Koneen alkuperäinen tarkoitus oli algoritmisen ratkaisun mahdollisuuksien rajojen tarkkailu. Sitä käytettiin tuolloin erityisesti niin sanotun pysähtymisongelman ratkeamattomuuden todistamiseen eli siihen, pysähtyykö ohjelman suoritus annetulla syötteellä vaiko ei.
Ict:n keinoin tuotettujen ratkaisujen edellytykset vaikuttaa tuottavuuteen syntyvät suunnittelupöydällä, mutta hyötyjen saavuttaminen varmistuu vasta, kun automaattisuuden lupaus täyttyy. Vain aika ajoin toimivat automaattisesti ratkaisut aiheuttavat helposti enemmän haittaa kuin hyötyä. Toimintavarmuus on tuottavuutta parannettaessa ict:n keskeinen ominaisuus.
Toimintavarmuuden näkökulmat on huomioitava silloin, kun palvelua suunnitellaan ja rakennetaan. Tällöin päätetään millaiseen käytön vaihteluun ja millaisia ympäristön toimintaan vaikuttavia vikoja vastaan halutaan varautua. Yhden komponentin vikaantuminen ei saa vaikuttaa palvelun saatavuuteen. Lähtökohdat toimintavarmuuden suunnittelulle syntyvät palvelun kriittisyyden ja käyttäjien odotusten perusteella.
Kuluttajille suunnattujen ja ilman veloitusta tarjottavien palveluiden “Aina päällä, aina saatavissa” –palvelutaso asettaa käytännössä odotustason muillekin palveluille. Käyttäjien toleranssi palvelukatkoille tai palveluiden hitaudelle on matala. Saatavuuden ja skaalautuvuuden kombinaationa syntyy loppukäyttäjän kokema käytettävyys, joka on palvelun menestyksen tärkein mittari.
Tällä viikolla Wikipedia ja muutamat muut palvelut olivat poissa käytöstä päivän ajan vastalauseena USA:n piratismilainsäädännölle. Tässä tilanteessa palveluiden saatavuus ei estynyt toimintahäiriön vuoksi, mutta tapaus antaa varmasti ajattelemisen aihetta ilman veloitusta tarjottavien palveluiden soveltamisesta liiketoiminalle tärkeisiin paikkoihin.
Sopimusehtoihin kirjattu palvelulupaus on toinen kuin arjessa koettu.
Itellan lanseeraamat itsepalvelupostit ovat tuore esimerkki siitä, miten prosessia voidaan oikoa ja siirtää työvaiheita asiakkaan hoidettavaksi.
Luultavasti käyttökokemus on sen verran helppo, että prosessin osien hoitamisen vastuu tuntuu käyttäjästä pikemminkin vapaudelta kuin taakalta. Taustalla olevan ict-ratkaisun toimivuus ratkaisee palvelun menetyksen ja sen, päätyvätkö lähetykset oikeille tahoille.
Jos yhden prosessin automatisoinnista saa hyötyä, niin prosessien ja ratkaisujen kytkeminen toisiinsa kasvattaa lisäarvon määrää entisestään. Lisäarvon tavoittelun seurauksena ympäristön monimutkaisuus kasvaa integraatioiden ja keskinäisten riippuvuuksien myötä. Tällöin on tärkeää varmistaa yhteen kytkettyjen prosessien toimintavarmuustavoitteiden yhteneväisyys.
Kasvavan hyödyn tavoitteleminen on hyvästä ja siksi on tärkeää, että valmiudet kokonaisuuden hallintaan ovat olemassa. Monimutkaisen ympäristön riippuvuuksien hallinta ja toimintavarmuuden ylläpito on haasteellinen tehtävä.
Se edellyttää hyviä hallintamenettelyjä ja sovittujen toimintamallien tinkimätöntä noudattamista. Ei pelkästään oman yrityksen piirissä vaan kaikkien arvoketjuun vaikuttavien toimijoiden osalta.
OP-Pohjolan keskeisten liiketoimintapalveluiden käytettävyystavoite on 99,89 prosenttia. Tavoitteen nostaminen 100 prosentin tasolle ei tuo asiakkaille merkittävää lisäarvoa eikä siksi ole järkevää sillä jokainen sadasosa on edellistä kalliimpi.
Vuosi sitten tammikuussa OP-Pohjolan palveluissa koettiin historian pahin palvelukatko ja palvelutason putoaminen 98,25 prosentin tasolle. Palvelut olivat osittain tai kokonaan poissa käytöstä lähes vuorokauden.
Takana oli paljon töitä vaatinut projekti, jossa palvelut keskitettiin viidestä konesalista kahteen. Uuden ympäristön poikkeustilannetestaukset oli aikataulutettu saman vuoden kevääseen, mutta ongelmat iskivät ennen sitä.
Toimintavarmuutta parantamaan tarkoitettuja kahdennuksia ja muita järjestelyjä on ehdittävä ja uskallettava testata säännöllisesti, jotta alati kehittyvän palveluiden tuottamisen ympäristön tiedetään toimivan oikein myös poikkeustilanteessa.
Vuosi 2012 on tietojenkäsittelyn ja salaustekniikoiden uranuurtajan Alan Turing syntymän 100-vuotisjuhlavuosi. Paljon aikaa on ehtinyt kulua vuonna 1936 julkaistun tietojenkäsittelytieteen perustana pidetyn Turingin kone -käsitteen julkaisemisesta. Nykyaikaiset tietokoneet eivät muistuta Turingin konetta. Ehkäpä juuri siksi ne aika ajoin pysähtyvätkin.
Kirjoitus on julkaistu osana Tietoviikon CIO100 -blogien sarjaa vuonna 2012.