Kokonaisarkkitehtuuri, yritysarkkitehtuuri,\u00a0enterprise architecture, rakkaalla lapsella on\u00a0monta nime\u00e4, mutta mist\u00e4 oikeastaan on\u00a0kysymys?<\/p>\n
Kyseess\u00e4 on liiketoimintaprosessien ja it-arkkitehtuurin pitk\u00e4j\u00e4nteinen\u00a0kehitt\u00e4minen yhten\u00e4 kokonaisuutena.<\/strong><\/p>\n Kaikissa yhti\u00f6iss\u00e4 on arkkitehtuuri, mutta yleens\u00e4 se ei ole oikea tai haluttu. Arkkitehtuuria voi kerty\u00e4 ajan kuluessa kuin huomaamatta yritysostojen tai siiloutuneen\u00a0kehitt\u00e4mistoiminnan kautta. Selvimmin arkkitehtuuri n\u00e4kyy yleens\u00e4 it-arkkitehtuurin\u00a0alueella, jossa j\u00e4rjestelm\u00e4t ja tekniset ratkaisut tekev\u00e4t arjen toimintatavoista n\u00e4kyv\u00e4t. <\/p>\n Olemassa olevan muuttaminen vain muuttamisen vuoksi ei yleens\u00e4 ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, ja\u00a0hajanaisenkin arkkitehtuurin kanssa voi el\u00e4\u00e4. Muutos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, kun nykyarkkitehtuuri on olennainen haitta strategian\u00a0toteuttamiselle, tai nykytoimintamallilla ajaudutaan muutoin kriisiin.<\/strong> Muutosta teht\u00e4ess\u00e4 kannattaa panokset kohdistaa pelk\u00e4n it-arkkitehtuurin viilaamisen sijaan\u00a0Yritysarkkitehtuurin kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n Meid\u00e4n kaikkien kokemuspiiriss\u00e4 oleva hyv\u00e4 esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on\u00a0Verohallinnon veroehdotukseksi uudistama veroilmoitus. Vaikuttavuus on t\u00e4ysin toista luokkaa, kuin jos kehityspanostus olisi kohdistettu vaikkapa\u00a0veroilmoituslomakkeen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4miseen tai er\u00e4ajojen optimointiin.<\/p>\n On ollut hienoa huomata, ett\u00e4 kokonaisarkkitehtuurity\u00f6 on saavuttanut julkihallinnon alueella\u00a0hyv\u00e4n jalansijan. T\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4, jota tuottavuusvajeen paikkaamiseen\u00a0kaivataan. Potentiaalia on paljon, sill\u00e4 alle 10 prosenttia kaikista organisaatioista toimii n\u00e4in.<\/p>\n Yritysarkkitehtuurin kehitt\u00e4misen keskeinen tavoite on tunnistaa organisaation\u00a0tapa toimia ja kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tukevat rakenteet.<\/strong> Arkkitehtuurin rakenteeseen panostamalla saavutetaan suurempi joustavuus ja nopeampi\u00a0toimeenpanokyky. N\u00e4in syntyy kyky tehd\u00e4 isojakin muutoksia nopeasti ja matalammalla riski\u00a0– ja kustannustasolla.<\/p>\n Ross, Weill ja Robertson julkaisivat vuonna 2006 kirjan Enterprise Architecture as Strategy<\/strong>,\u00a0joka tarjoaa yksinkertaisen viitekehyksen yritysarkkitehtuurin j\u00e4sent\u00e4miseen sek\u00e4 antaa\u00a0hyv\u00e4n kuvan siit\u00e4, miten kokonaisuuksien kautta johtaminen ja aktiivinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko\u00a0vaikuttaa organisaation kykyyn menesty\u00e4.<\/p>\n Viitekehyksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on toiminnan perusta, jonka muodostavat ydinprosessit ja ict-infrastruktuuri. Toiminnan kehitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 ydinprosesseja ja ict-infrastruktuuria muutetaan. Muutokset\u00a0pannaan toimeksi kolmen keskeisen elementin kautta:<\/p>\n Toimintamalli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen,<\/strong> kuinka pitk\u00e4lle yrityksen eri toimintojen integrointi- ja\u00a0standardointiaste halutaan vied\u00e4.<\/p>\n Integrointiasteella tarkoitetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, kuinka pitk\u00e4lle eri toimintojen prosesseja\u00a0halutaan kytke\u00e4 toisiinsa ja halutaanko eri toiminnoille hy\u00f6dyllisten yhteisten tietojen\u00a0jakaminen tehd\u00e4 vaiko ei.<\/p>\n Standardointiasteella tarkoitetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, halutaanko eri toimintojen prosessit\u00a0muokata samaan muottiin vai annetaanko jokaisen toiminnon keksi\u00e4 ja toimeenpanna\u00a0prosessit itse.<\/p>\n Kokonaisarkkitehtuuri kertoo,<\/strong> miten ydinprosessit ja ict-infrastruktuuri liittyv\u00e4t toisiinsa.\u00a0Tarkoitus on luoda pitk\u00e4n aikav\u00e4lin n\u00e4kym\u00e4 siihen, miten prosessit, tieto, teknologia ja\u00a0j\u00e4rjestelm\u00e4t asemoituvat toisiinsa n\u00e4hden.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tarjoaa mahdollisuuden tuottaa kehitt\u00e4mistoiminnan kautta laajemmin hy\u00f6dynnett\u00e4vi\u00e4\u00a0kyvykkyyksi\u00e4 eik\u00e4 vain lyhyen aikav\u00e4lin tarpeen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Yhteisty\u00f6malli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen,<\/strong> miten kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4 ohjataan ja pannaan\u00a0toimeksi niin, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen hankkeen tavoitteet toteutuvat kokonaisuuden kannalta\u00a0optimaalisella tavalla.<\/p>\n Parhaiten menestyv\u00e4t yhti\u00f6t panostavat yritysarkkitehtuurin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t\u00a0sit\u00e4 liiketoimintaprosessien ja j\u00e4rjestelmien pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo vahvan pohjan kannattavalle kasvulle. Kone Oyj on malliesimerkki menestyv\u00e4st\u00e4\u00a0yhti\u00f6st\u00e4, jossa toiminnan prosesseja ja it-ratkaisuja kehitet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 kokonaisuutena.<\/p>\n Yritysarkkitehtuurity\u00f6 vaatii eri alueilla toimivien ihmisten yhteisty\u00f6t\u00e4, yhteisen\u00a0ymm\u00e4rryksen muodostamista ja monimutkaisten asioiden tekemist\u00e4 yksinkertaisiksi. Ty\u00f6 vaatii sinnikkyytt\u00e4 mutta kannattaa, sill\u00e4 se tuottaa Rossin ja Weillin tutkimuksen\u00a0mukaan 25 prosenttia paremman taloudellisen tuloksen<\/strong> kuin t\u00e4sm\u00e4lleen saman strategian\u00a0toimeenpano ilman mallia. Kiinnostuitko?<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kirjoitus on julkaistu osana Tietoviikon CIO100 -blogien sarjaa vuonna 2012.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kokonaisarkkitehtuuri, yritysarkkitehtuuri,\u00a0enterprise architecture, rakkaalla lapsella on\u00a0monta nime\u00e4, mutta mist\u00e4 oikeastaan on\u00a0kysymys? Kyseess\u00e4 on liiketoimintaprosessien ja it-arkkitehtuurin pitk\u00e4j\u00e4nteinen\u00a0kehitt\u00e4minen yhten\u00e4 kokonaisuutena. Kaikissa yhti\u00f6iss\u00e4 on arkkitehtuuri, mutta yleens\u00e4 se ei ole oikea tai haluttu. Arkkitehtuuria voi kerty\u00e4 ajan kuluessa kuin huomaamatta yritysostojen tai siiloutuneen\u00a0kehitt\u00e4mistoiminnan kautta. Selvimmin arkkitehtuuri n\u00e4kyy yleens\u00e4 it-arkkitehtuurin\u00a0alueella, jossa j\u00e4rjestelm\u00e4t ja tekniset ratkaisut tekev\u00e4t arjen toimintatavoista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":{"0":"post-55","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-cio100","7":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=55"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":167,"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.foggara.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}